Luulen että lähes kaikki ihmiset tietävät ja tiedostavat, miten varmaankin kaikissa suorituksissa ja esityksissä vaivattomuus on merkki ylivoimaisesta osaamisesta. Vaikka tämä paradoksi onkin todella helppo ymmärtää, en pysty välttymään sen aiheuttamalta piinalta aina silloin tällöin.
On niin helppo tuntea kateutta ja katkeruutta muita kohtaan - tuntuu todella pahalta ajatella, että muut ihmiset joutuisivat näkemään vähemmän vaivaa ja käyttämään vähemmän aikaa sellaisiin suorituksiin, joihin en itse kykene. Vaivaton suorittaminen on osaamisen taso mitä varmasti kaikki tavoittelevat, ja se maskeeraa ja hävittää vaivan jäljet ja mystifioi persoonan.
Minulle on tärkeää muistuttaa itseäni tästä, ja taistella vastaan laiskuuteen taipuvaa osaa minussa. Ihmiset ympärilläni tekevät paljon työtä (tiedostaen tai tiedostamattaan) saavuttaakseen tuloksia, enkä saa jäädä jälkeen heistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti